Näytetään tekstit, joissa on tunniste pohdintaa. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste pohdintaa. Näytä kaikki tekstit

lauantai 29. syyskuuta 2012

Sometimes I Get a Good Feeling!

Joskus vaan tuntuu, et olis ihan pää pilvissä!


Mulla on tästä viikosta ja päivästä yks lause: Täytyy uskoa itseensä!
Joka päivästä saa jotain uutta irti, eikä mitään tilaisuutta kannata ohittaa. Jokainen hetki voi muuttaa koko elämän!
Eipäs muuta tänään :)
♥Milya

sunnuntai 16. syyskuuta 2012

Eettisiä kysymyksiä...

Kokosin tähän postaukseen omat mielipiteeni yleisimmistä eettisistä kysymyksistä (vai ovatkohan nämä moraalisia kysymyksiä?). En kuitenkaan vastaa mihinkään itsestäänselvyyksiin, jotka eivät vaadi edes perusteluja. Kantani ihmisoikeuksiin on hyvin jyrkkä: kaikilla ihmisillä tulee olla samat oikeudet, mutta myös samat velvollisuudet. En hyväksy uskonnolla perustelua kyseisiin asioihin. Jokainen saa toki uskoa mihin haluaa ja monesti uskosta on hyötyä, mutta ihmisoikeuksia eikä tasa-arvoa uskontokaan ei saa loukata.
Siirtykäämme siis kysymyksiin:


Eläinkokeet?
- Kerroin melko suoran ja perustelemattoman mielipiteen edellisessä postauksessa. Haluan kuitenkin vielä perustella mielipidettäni. Pitäisikö kokeet sitten tehdä ihmisillä? Maailmassa ei ole "tasapainoa", joten vahvin laji voittaa. Tietenkään eläinkokeita ei pidä tehdä turhaan, mutta jos olette eläinkokeita vastaan niin miksi meikkaatte? "Ei eläinkokeita" -tarra on lähinnä mainoskikka. Kaikissa meikeissä on suunnilleen samat raaka-aineet, joista 90% on JOSKUS testattu eläinkokeilla. Jos eläinkokeet sitäpaitsi kielletään täysin, se tarkoittaa myös lääketiedettä ja muita tieteenaloja. Eläinkoe-eläimet saavat niille tarkoitetun elämän, sillä jos ne päästäisi vapaiksi, tuhot olisivat valtavat.

Turkistarhaus?
- En ole puolesta enkä vastaan. Turkistarhaus on elinkeinona niin vanha, etten sitä kautta näe siinä mitään väärää. En myöskään ymmärrä, miksi tarhattuja eläimiä vapautetaan. Esimerkiksi minkit sotkevat ekosysteemiä ja ovat jo syrjäyttäneet lumikon. En kuitenkaan itse pitäisi turkkia. Muut tehköön mitä tekevät. Eipäs kutita omaa nenääni.

Kierrätys?
- Onko tämä edes eettinen kysymys? No kierrätys ja ympäristön suojelu on tärkeää, joten sanon että olen puolesta. Oma aika ei tähän riitä, mutta parhaani yritän ja aion lisätä kierrätystä.

Luonnonsuojelu?
- Totta kai! Tarvitseeko perustella? No jos sanon, että mielestäni maapallon säilyminen mahdollisimman pitkään puhtaana ja elinkelpoisena on ihmiskunnan ja tämänhetkisen elämän edellytys. Koskaan ei tiedä, mitä tulevaisuus tuo, mutta minä ainakin haluan antaa lapsenlapsillenikin saman mahdollisuuden elämään, kuin itselläni on.

Pakolaiset?
- Tämä on vaikea aihe. Vierasta asiaa ja kulttuuria pelkää väistämättäkin, mutta kuten jo sanoin: kaikilla tulisi olla samat oikeudet. Velvollisuudet liittyvät usein maan lakiin, joten siitä en osaa sanoa mitään.

Ääriliikkeet?
- Ehei. Huono juttu. Toistankin siis sanani: uskonnolla ei saisi perustella tekojaan.

Abortti?
- Tähän ei voi sanoa, onko oikein vai väärin. Se riippuu asenteesta. Jos osaa perustella valintansa, se on aina oikein. Perusteettomasti tehtyjä abortteja en kuitenkaan hyväksy. Esimerkiksi siis "Maija Meikäläinen, 30v" tekee abortin, koska hän vihaa lapsia eikä halua sellaista riesakseen. Asenteenmuutos olisi paikallaan. Loppujen lopuksi jokaisella naisella on jonkinasteinen hoivavietti. Jos taas "Maija Meikäläinen, 30v" haluaisi abortin raiskauksen vuoksi, se olisi täysin ymmärrettävää. Ei yksin raiskaajan lapsen vuoksi, vaan myös raiskauksen vääryyden vuoksi. Koska raiskaus on väärin, siitä ei tarvitse kohteelle jäädä minkäänlaista ylimääräistä taakkaa. Traumatkin ovat jo aivan liikaa.

Nytkin on sellainen olo, että haluaisi olla hippi ja muuttaa korpeen.  Samalla tulee kysytyksi, että mitäs kettua tässä maailmassa oikein tapahtuu?   (kuva we♥it)



Kiitos kaikille, jotka lukivat loppuun asti. Tämän postauksen tarkoitus ei ole loukata ketään. Oman mielipiteen voi kertoa. Olkoonkin sitten vastakkainen kuin jonkun muun. Be you and do it your way!
  
♥Milya


tiistai 11. syyskuuta 2012

Eläinkokeita(ko?)

Hei taas ja terveisiä kännykältä, eli valitettavasti ei ole kuvia.
Mutta aiheeseen...
Tänään paloi käämit eläinkoehössötyksen takia. Ymmärrän toki, miksi jotkut ovat hyvinkin kiivaasti eläinkokeita vastaan, mutta haluaisin huomauttaa nykyisistä säädöksistä EU-alueella: tästä pääsette lukemaan kyseisen säädöksen.
Olen pahoillani vuodatuksesta.
Älkääkä ymmärtäkö väärin! En halua kannustaa ketään välinpitämättömyyteen, vaikken itse kovin paljon kiinnitä huomiota asiaan.
<3 Milya

maanantai 13. elokuuta 2012

I'm back!

Heippa ja anteeksi postaustauosta.
Netti ei ole suostunut toimimaan enkä ole bloggeriin siis päässyt.

Päivän aihe on.........
Koulu ja harrastukset :)

Ensin muutama kysymys teille ja sitten vastaan samoihin itse.

1. Oletko vielä koulussa?
2. Jos vastasit edelliseen kyllä, niin millä asteella? (peruskoulu/lukio/korkeakoulu)
3. Onko sinulla harrastuksia?
4. Sopiiko udella, että mitä?
5. Asioita, joita kaipaat koulussa?

Ja omat vastaukseni:
1. Jep.
2. Peruskoulussa vielä :)
3. On
4. Harrastan tanssia ja musiikkia :)
5. Koulusta kaipaan kavereita, sekä erityisesti ihanaa luokkaamme.

Siirrytäänpäs eteenpäin...

Olenkohan ainoa, jonka mielestä osa harrastuksista on aivan kohtuuttoman kalliita?
Tarkoitan nyt siis tuhansia euroja vuodessa.
Tällaisia harrastuksia ovat esim. golf, instrumenttien pidemmälle soittaminen, kilpavoimistelu ja -tanssi, baletti sekä ratsastus.
Monet kaupungit tarjoavatkin harrastusmahdollisuuksia edullisemmin, mutta silti ne ovat joillekin liikaa.
Eikö kaikilla pitäisi olla sama mahdollisuus?
Kuulostan kai tekopyhältä, kun itse harrastan juuri tanssia ja soittamista,mutta näissä harrastuksissa kyllä näkee tämän "luokkaeron": valitettavasti.
Onko siis mahdotonta että köyhistä oloista tuleva nuori, joka haluaisi tanssijaksi, pääsisi koskaan harrastamaan? Melkeinpä on niin.
Onneksi on avuliaita ihmisiä, jotka pitävät vapaaehtoistyönä kaikenlaisia harrastuksia.
Peukut pystyyn heille!
Tietysti on kuitenkin edullisia harrastuksia, joissa voi päästä pitkälle. Esim. yleisurheilu ei ole aivan kohtuuttoman hintaista. Eikä pidä unohtaa kouluja ja kerhoja.

Tähän loppuun sanoisin vielä, että tarkoitukseni ei ole loukata ketään! Sanokaa vaan, jos joku tekstin osa ei tunnu mukavalta niin harkitsen sen poistamista.
Milya
We♥It
We♥It
We♥It

torstai 2. elokuuta 2012

Lontoo 2012

Heippa.
Kuten otsikko varmasti melkein kaikille kertoo, niin nyt ajattelin Olympialaisia. Itseasiassa en ajatellut itse kisoja vaan sitä, mitä kisojen takana tapahtuu.
Aloitan ihan urheilijoista.
Kuten moni varmasti onkin huomannut, niin Kiina on Olympialaisissa melko suuressa osassa. Joukkueen koon lisäksi myös mitaleita kertyy aika paljon. Mutta mitä siellä Kiinassa tapahtuu harjoitusvaiheessa?
Kuuleman mukaan pieniä lapsiakin rääkätään aivan uskomattomilla treeniohjelmilla.
Jopa viisivuotiaita laitetaan samanlaiseen treeniin kuin aikuisia meillä Suomessa.
Kuulostaa aivan karmealta.
Ja karmeaahan se onkin.
Uimareita painostetaan tunteja päivittäin, yleisurheilussa on aivan sama meininki, mutta voimistelu on aivan oma lukunsa. Lapsia venytetään äärimmilleen pakosta ja armoa ei anneta, vaikka loukkaantuisi kesken treenin. Useimmiten lapset pakotetaan voimistelemaan. Heidän mielipidettään ei kysytä.
Mistä tämä kaikki johtuu? Pakonomaisesta tarpeesta menestyä vai jostain muusta? Kiduttamisen ilosta?
Suomenkin voimisteluharjoitukset näyttävät rajuilta, mutta ne eivät ole mitään verrattuna Kiinaan.
Mutta voiko kaikki olla tottakaan? Kuvat puhuvat puolestaan
Seuraava aihe: doping.
Voiko nykyään pärjätä ilman?
No ei voi. Mitä iloa on kisata, jos tietää häviävänsä raskaasti dopatuille kilpailijoille? Ja sitten kun paras huomaa muiden saavuttavan, niin lisätään vähän aineita!
Argh! Ja tätä tapahtuu kaikkialla. Ja se on myös tiedossa.
Miksi pitää ylipäänsä olla ammattilaisurheilijoita? Mikseivät kaikki voisi liikkua vain kunnon ja elämäntavan vuoksi. Ei tarvitsisi kilpailla. Urheilu on kuitenkin parempi kilpailukeino, kuin sota.
Tässä vielä kuva liittyen dopingvuodatukseeni:
Iltalehden sivuilta
Ja tämä kuva näin loppukevennykseksi. Nauroin kyllä niin paljon :D
(c) Al Bello, Getty Images [Olympialaisten uimahyppääjä]
 Näihin tunnelmiin :)
Milya

maanantai 30. heinäkuuta 2012

What's up in my head?

Tässä on nyt alkuun yksi biisi, joka kannattaa kuunnella. Kuunnelkaa vaikka samalla kun luette :)
                         
 Apua! Nyt laskin että koulun alkuun on enää 14 päivää!
Miksi kesä on aina näin lyhyt? Miksi, miksi ja miksi!
Mä en oo ehtiny muutaku sähläämään :( Siis kirjaimellisesti sössin jotain ja pahasti.
Oli tän kesän aikana ihan kivojakin juttuja, esim. musiikkileiri ja ripari.
Kavereitakin on tullu nähtyy vähän ja sit on käyty mökillä -.-.
Mutta mitä mä valitan! Vielä on kesää jäljellä, vielä tulee kauniita päiviä... Tai sit ei.
Mut lomaa on jokatapauksessa VIELÄ kaksi viikkoa. Sitten on aika palata koulun penkille ja kärsimään vielä viimeinen peruskouluvuosi.
Positiivisuutta, positiivisuutta!
Mutta silti mä alotan stressaamisen... Entä jos? Ja sitten kun... Mitä jos mä en tuu toimeen ihmisten kanssa tai jään ulkopuolelle? Se on mun pahin pelkoni koulun alkamisesta. On inhottavaa vaan 'roikkua' mukana.

On koulun alkamisessa positiivisiakin puolia!
Näkee uusia ihmisiä ja toivottavasti saa uusia kavereitakin.
Ja sit pääsee tietty shoppailee kouluvaatteita ja muuta sälää: laukkuja, kyniä, hiustarvikkeita yms.
Nyt mä aion kunnostautua ja tehdä jotain mun 'tyylille'.
Mutta mikä sopii tällaselle ihme hiipparille :D? No en kyllä rupea lissuilemaan, mutta jotain täytyy tehdä.

Taas tuli tekstiä vähän räjähdysmäisesti.
Milya

Hunger Games :O

Heippa taas!
Mut lukittiin viikonlopuks mökille eristyksiin. No tehtiin me siellä kaikkea kivaakin, mutta ei siitä sitten enempää.

Tänään mulle tuli mieleen syömishäiriöt. Itseasiassa ajatus ponnahti jostain viimeviikon Iltalehden otsikosta kun osui silmiin.
Juttu kertoi syömishäiriöstä toipuneesta Maiju Torvikoskesta, joka "kirjoitti syömishäiriön ulos".
Sitten mulle tuli mieleen, että miks erityisesti nuoret aikuiset sairastuu syömishäiriöön?
Mulla oli mökillä mahdollisuus päästä koneelle ja kävinkin lukemassa iltapäivälehtien nettijuttuja.
Seuraavaksi tajusin lukevani laihdutusartikkelia :o
No sitten lopetin sen lukemisen, mutta huomasin uudestaan iltampäivällä laskevani omaa BMI:täni.
Miksi? Miksi täysin normaalikokoinen ja terve nuori tarvitsisi laihdutusvinkkejä?
No ei kyllä minkään takia. Muutenkin nuorella iällä laihduttaminen voi olla terveysriski.
Silti yhä enemmän ja enemmän tulee otsikkoja "Julkkikset hurahtivat uuteen diettiin" ja "Julkkikset suosivat nyt tätä diettiä".
Suurin osa näistä julkisuuden henkilöistä, joiden sanotaan olevan kauniita, ovat järkyttävän laihoja. Miksi he siis laihduttavat ja laihduttavat? Näyttääkseen kauniimmilta?
Eivätkö he tajua asettavansa nuorille (ja tietysti vanhemmillekin ihailijoilleen) hirveitä ulkonäköpaineita?
Tietysti on myönnettävä, että ylipaino on lisääntynyt ja monilla on ehkä aito tarve laihduttaa.
Miksi kuitenkin terveellisistä elämäntavoista tehdään laihduttamista ja oikeasti hyvin eläville annetaan se kuva, että kaikkien täytyy laihduttaa?
Mitä (anteeksi ruma sana) helvetin väliä on painoindeksillä tai kehon rasvaprosentilla? Ihmisiä on eri mallisia, eikä siitä pääse mihinkään. On olemassa jänteviä, jotka ehkä painavat suuren lihasmassansa takia enemmän ja sitten on myös luonnostaan laihoja, jotka syövät vaikka kuinka ja painavat silti vähän.
Miksi on tavoiteltavaa olla niin hirvittävän laiha?
Keskiajalla ja aina 1800 luvun loppuun asti oli terveyden merkki jos oli hieman pyöreä.
Onneksi monet ymmärtävät, että anoreksia on sairaus. Mutta sitten on pro ana. Hengenvaarallista touhua sanon minä.
Tunnustettakoon, että olin itsekin aika niukalla sairastua.
Nämä muutamat kuvat mitä löysin ovat We♥it :sta



No lopputulos tämän sekavan ja sekalaisen tekstin jälkeen on tämä: minä syytän mediaa.
Eli ihmiset: rakastakaa itseänne. Terve mieli viihtyy terveessä kehossa ja terve keho terveen mielen kanssa :)
Näihin aatteisiin liittyen pari blogia:
againstproana.blogspot.com (ei päivitetä enää, mutta hyvä tarina luettavaksi)
maijuemilia.blogspot.fi 

Kiitos ja näkemisiin :)
Milya